Ihana paha KonMari

Tämän hetken blogien kuuma peruna tuntuu olevan japanilaisen leidin luoma järjestelymetodi, jonka ideologia perustuu ilon ympärille. Marie Kondo tituleeraa itseään järjestelyn ammattilaiseksi, joka opastaa kurssimuotoisesti ihmisiä säilyttämään kotinsa siisteinä. Hän on luonut kokemustensa perusteella kuulemma kaikkien kohdalla toimivan metodin, jonka lopputulemana ovat kaksi kirjaa. Perustajan itsensä nimestä johdettu konmari-metodin ajatuksena on täyttää koti ainoastaaan iloa tuottavilla asioilla ja esineillä luopuen samalla kaikesta iloa tuottamattomasta.


Ehkä suurin hälinä on jo kadonnut KonMarin ympäriltä, mutta aika ajoin eri sosiaalisen median feedeilleni putkahtelee mielipidekirjoituksia blogipostauksien muodossa. En tiedä onko vain sattumaa, mutta silmiini osuu pääasiassa kirjoituksia, jotka suhtautuvat hyvinkin kriittisesti tähän trendikkääseen metodiin.

Olen kasvanut sellaisen ajatusmaailman keskellä, jossa hieman rikkinäinen esine on kuitenkin edelleen asiansa ajava, mikäli se toimii edes joten kuten. Toisaalta olen myös hyvin esteettinen ihminen ja materialisti. Saan valtavasti iloa siitä, että kotini ja siellä olevat esineet ovat mielestäni kauniita. Vastaavasti "sinne päin, melkein -esineet" häiritsevät minua. Nämä kaksi seikkaa, kasvatukseni ja sisäinen ajatusmaailmani, ovat aikamoisessa ristiriidassa keskenään.

Konmari-metodi oli minulle ratkaisu tähän ristiriitaan ja keino sen ratkomiseen. Äitini sai joululahjaksi kyseisen kirjan (heh, keneltäköhän) ja ahmin sen kokonaisuudessaan kahden päivän sisään joululomalla. Olen jo pitkään hahmotellut unelmieni kotia ja unelmieni pukeutumistyyliä pääni sisällä, mutta en ole osannut toteuttaa sitä.

Kirjan innoittamana joululoman seuraava päivä meni puoliksi kännykkä kädessä ahkerasti Pinterestiä selaten. Tallensin valtavan määrän kuvia kahteen eri tauluun, jotka kantoivat nimiä "Ideoita kotiin" ja "Emma 2.0". Kummankin kuvakollaasin saavutettua mielestäni kohtuullisen määrän inspiraatiokuvia, aloitin analysointivaiheen. Mikä näissä kuvissa viehättää minua? Aloin bongailemaan elementtejä, jotka toistuivat kuvasta toiseen. Olen aikaisemminkin käyttänyt Pinterestiä ja tallentanut erilaisia kuvatauluja, mutta en ole analysoinut niitä sen kattavammin. Olen saattanut ihastua johonkin yksittäiseen sisustuselementtiin tai kenkäpariin. Loistava esimerkki on mustat kiiltonahkaiset brogue-jalkineet, joihin olin kehittänyt yli vuoden kestäneen pakkomielteen nähtyäni vastaavanlaiset kollegan jalassa. Löysin unelmieni herrainkengät tämän samaisen joululoman aikana ja klikkasin ne vauhdilla ostoskorin kautta kotimatkalle. Lopulta päästyäni sovittamaan kyseisiä kenkiä, aloin miettimään uusia Pinterest-taulujani. Ei löytynyt herrainkenkiä. Selasin kertaalleen hyvän tovin Pinterestiä, mutta ei, ei Emma 2.0 -tauluun sopinut herrainkengät. Niinpä kauniit broguet saivat lähteä paluumatkalle.

Seuraava steppi oli nykyisen vaatekaappini läpikäynti. Alku tuntui vaikealta, sillä olen äärimmäisen huono luopumaan tavaroista. "Tätähän voi vielä joskus tarvita! Tai tälle voi keksiä uusiokäyttötarkoituksia!" oli tuttu ajatus, joka tuntui kerta toisensa jälkeen nousevan mieleeni. Jossain vaiheessa operaatiota ymmärsin, että tämähän oli helpottavaa. Oli ihana ikään kuin suoda itselleen lupa luopua niistä vihreistä farkuista, joihin kyllä edelleen mahduin, mutta jotka eivät sitten millään istuneet enää nykyiseen tyyliini. Silloin Robinin nousuaikoina ne olivat ilahduttaneet senkin edestä, mutta nyt niiden oli aika jatkaa matkaa kirpputorille. Hämmästyin, kuinka vanhoja vaatekappaleita garderobiini olikaan kuulunut. Kyse ei ollut yhdestä tai edes kahdesta vaatteesta, joiden ikä lähenteli kolmasluokkalaista. Uskaltaisin väittää, etten ole ainoa, jonka tyyli on muuttunut siitä 15-kesäisestä naisenalusta.


Minulle konmari loi tien kohti unelmieni vaatekaappia. Sellaista, jota katsoessa nousee hymy korville. Sellaista, jonka jokaista kappaletta tekisi mieli silitellä ja vetäistä päälleen. Sama juttu ruoka-aineiden kanssa. Saatoin vihdoin jättää ne korppujauhot kauppaan, sillä en ikinä käytä niitä. Mutta kun niitä nyt vain kuului sisältyä jokaisen kodin kuivaruokarepertuaariin, kuten lapsuuden kodissakin. Pukeutumistyylini muuttuessa huomattavasti kohti klassisempaa, on myös ruokavalioni kokenut viimeisen kymmenen vuoden aikana hurjan muutoksen.

Ei tämä kaikki toki ole konmarin ansiosta, mutta konmari herätti minut kyseenalaistamaan keinoja, joilla tähtään tavoitteisiini. Tästä jälleen inspiroituneena taidankin käydä tennistunnin jälkeen noutamassa muutamat eucalyptuksen oksat korvaamaan vaaleanpunaisen Ikean muovikukan. Se, mikä näytti hyvältä itsenäistymisen kynnyksellä ensimmäisen asunnon sisustuksessa, ei enää miellytä silmääni eikä sen edes tarvitse miellyttää. Aikansa kutakin.



***

The whole blog scene seems to be buzzing about the Japanese organizing method set up by Marie Kondo. The konmari method is about keeping the things sparking you joy and discarding the ones that do not.

Since I'm raised with the ideology that everything does its job if it still works, discarding any objects was surprisingly difficult. I love beautiful items and the so called "almost items" bother me. 

For me the konmari method was a way to the closet of my dreams and the style of my dreams. I spent a half a day by pinteresting and by saving charming pictures to my Pinterest collections. This way I found the actual features charming me. Now I know what to buy and what not to buy even if it attracts me for a little while.

WEEKLY TIPS

Kaikista nerokkaimmat ideat tuntuvat syntyvän juuri silloin, kun fokus tulisi pitää tiukasti jossain muualla. Viime viikolla tenttiin lukiessa keksin, että haluan jatkossa jakaa kanssanne elämäni nerokkaimmat vinkit, suositukset, keksinnöt. Muutama vinkki on jo valmiiksi mietittynä ja pyrin jakamaan niitä teille viikoittain aina näin torstaiden kunniaksi. Toivon, että näiden vinkkien myötä saan jaettua teille edes pienen murto-osan siitä ilosta, mitä ne ovat minulle tuoneet. Ja kyllä, ilahdun useimmiten hyvinkin pienestä!

Ensimmäinen vinkki on ainakin omalla kohdallani hyvin ajankohtainen. Ihoni on näin talviaikaan hyvin konstikas. Erityisesti, kun käsitteellä "Suomen talvi" voinee nykyisin viitata kymmenien asteiden heittoihin vain muutaman päivän erotuksella. Iho on todellisella koetuksella. Aina, kun mittarin lukema valuu pakkasen puolelle, huomaan sen myös käsieni ihosta. Pahimmillaan iho ärtyy punaiseksi ja kutiavaksi, muutoin selvitään pelkällä karhealla tuntumalla. Siisti sisätyö päivät pitkät papereiden kanssa puljatessa ei ainakaan helpota tätä tilannetta.
Yksi ilahduttavimmaksi osoittautunut joululahjani oli tämä Pentikin Lilja käsivoide, tarkemmat tiedot Pentikin nettisivuilta. Olen vuosikaudet yrittänyt etsiä hyvää käsivoidetta. Sellaista, jonka voi levittää kämmenselille ilman useamman kymmenen minuutin kuivattelua ja sen voi kätevästi napata laukun pohjalle mukaan. Hitaasti kuivava käsivoide on yksi inhottavimpia tunteita, joita tiedän. Joko onnistut sotkemaan kaikki lähistön pinnat rasvaläikkiin ja pahimmillaan läikät löytävät sijan lempineuleestasi tai vaihtoehtoisesti joudut istumaan hyvän tovin toimettomana. Kenellä on sellaiseen aikaa? Kysynpä vain.

Tämä käsivoide imeytyy nopeasti ja toimii siitä huolimatta! Kädet jäävät ihanan sileiksi. Niin sileiksi, että olen huomannut välillä muuten vain siveleväni kämmenselkiäni, heh. Koostumus on ihanan täyteläinen, hyvin kermainen. Imeytymiskyky ja paksu koostumus tuntuvat olevan käsivoiteissa sellaisia ominaisuuksia, jotka harvemmin kohtaavat samassa tuotteessa. Mielestäni The Body Shopin paljon hehkutettu hamppukäsivoide on juuri tällainen tapaus. Pentikin version tuoksukin on enemmän makuuni. Lilja on hento eikä se tule liian voimakkaana esille.

Myönnän, että tämän tuubin paljastuttua revittyjen lahjapapereiden alta, en ollut kovinkaan vakuuttunut. Tykkään kuitenkin testata uusia tuotteita ja tämä oli todellinen musta hevonen! Kiitokset siis joulupukille, joka tutustutti minut tähän ihanuuteen. En tätä ennen ole tiennyt Pentikin edes valmistavan kosmetiikkatuotteita, saati sitten kuvitellut niitä laadukkaiksi.

***

After years of searching, I've finally found THE hand cream. Dries fast without leaving a oily feeling and still helps to cure my dry hands, yay! 

HEALTHY SEED CRACKERS

gluteeniton, laktoositon, vegaani // gluten-free, lactose-free, vegan

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on viime vuosina kasvattanut enenevissä määrin merkitystä elämässäni. Ruokavalio ja sen laadukkaat ainesosat ovat mielenkiintoinen aihe, josta janoan aina vain lisää tietoutta. Myönnän kateuteni heitä kohtaan, jotka ovat oppineet terveellisen ruokavalion salat jo nuoruudessaan ja kasvaneet tiiviisti siihen. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, olen hyvin pitkälti itseoppinut. Viime aikoina olen taas hieman hienosäätänyt ruokavaliotani ja pyrin välttämään maitoa, vehnää ja prosessoituja tuotteita. Hyviä rasvoja olen puolestaan lisännyt merkittävästi.

Olen aina arvostanut alusta asti itse valmistettua ruokaa ja toisaalta ruokakauppojen leipähyllyt ovat täynnä erilaisia lisäaineita sisältäviä leipälaatuja. Vaaleat leivät olen jättänyt pitkälti pois jo pari vuotta takaperin, mutta nyt halusin etsiä vaihtoehdon ruisleivälle. Lopputuloksena syntyivät herkulliset siemennäkkärit.


SIEMENNÄKKÄRIT


0,5 dl seesaminsiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä
2 dl kurpitsansiemeniä
2 dl pellavansiemeniä
1 iso porkkana
ripaus mustapippuria
ripaus laadukasta suolaa



Laita siemenet likoamaan hyvissä ajoin, sillä liottaminen helpottaa siemenien sisältämien ravinteiden imeytymistä ruoansulatuksessa. Itse liotin niitä päivän ajan eli yhteensä noin 8 tuntia. Lisää loput ainekset. Mausteita, kuten timjamia, fenkolin- tai kuminansiemeniä, voi lisätä oman maun mukaan. Levitä seos melko paksusti ja tasaisesti leivinpaperin päälle uunipellille. Ripottele päälle suola ja pippuri. Muista muotoilla näkkärit jo tässä vaiheessa esimerkiksi veitsen avulla. Paista 125 asteessa noin tunnin ajan. Mikäli suosit raakaruokaa, voit valmistaa siemennäkkärit myös kuivattamisen avulla. Kuivata tällöin näkkärit vain 50 asteisessa uunissa noin 18 tunnin ajan.


***

HEALTHY SEED CRACKERS


1/4 cup sesame seed
1/2 cup sunflower seeds
1 cup pumpkin seeds
1 cup flax seeds
1 large carrot
pinch of black pepper
pinch of quality salt



Soak the seeds overnight or at least 8 hours. Soaking improves the absorption of the nutrients contained in seeds. Add rest of the ingredients and mix well.  Thyme, fennel seeds or cumin seeds are a great extra here. Spread out the mixture on top to a baking paperlined oven tray as even as possible and thickly. Sprinkle with some black pepper and salt. Slice the mixture into crackers already at this point. Bake in 125C for about one hour.  If you prefer raw food, the seed crackers can be prepared by drying for 18 hours in 50C. Once removed from the oven slice them again into crackers. Enjoy.


PARTY LIKE GATSBY

"1922. The tempo of the city had changed sharply, the buildings were higher, the parties were bigger, the morals were looser and the liquor was cheaper. The restlessness approached hysteria. 
My name is Jay Gatsby. People know my name without knowing who I am. From time to time, I am traveling Europe to organize parties in my residences. 
It would be a pleasure for me to welcome you as my guest. Please dress in your finest attire. The décor will be mesmerizing and the music will never stop. 
Your old sport
J. Gatsby"
Lauantaina Helsingin Vanha ylioppilastalo täyttyi 1920-luvun henkisesti pukeutuneesta juhlaväestä. Shampanja kupli ja pääsalissa sai nauttia toinen toistaan näyttävämmistä esityksistä. Muissa saleissa utuinen valaistus takasi mystisen tunnelman. Pukukoodi ei ollut ainoa, joka takasi vuosikymmenten hengen. Vanha ylioppilastalo on itsessään hyvin näyttävä juhlatila, mutta paikka oli viimeistelty näyttävillä koristeilla. Glitteriä, sulkia, vanhoja huonekaluja.

Party like Gatsby on berliiniläisen tapahtumanjärjestäjän luoma konsepti, jossa yhden illan aikana pääsee nauttimaan 1920-luvun glamourista vaihtuvassa kaupungissa. Konseptin taustalla on amerikkalaisen F. Scott Fitzgeraldin klassikkoromaani Kultahattu (engl. The Great Gatsby) vuodelta 1925. Romaanissa nuori miljonääri Jay Gatsby tulee kuuluisaksi juhlistaan, jotka tämä järjestää hulppeassa kartanossaan.

Nykypäivän Gatsby-juhlat ovat valloittaneet jo 10 eri valtiota ja peräti yli 35 kaupunkia eikä loppua näy. Tapahtuma kiertää pääasiassa ympäri Eurooppaa. Helmikuun 10. Gatsby resident löytyy sekin Suomesta, Tampereelta. Ensimmäiset Suomen Gatsbyt taisivat olla vuosi-pari sitten, mutta jostain syystä ne jäivät välistä. Onneksi tilanne tuli nyt korjattua. Suosittelen ehdottomasti! Nämä ovat nimittäin juhlat, joiden humun soisin jokaisen koettavaksi ainakin kerran elämässä.


***

Last Saturday Helsinki had the pleasure to locate the Gatsby's resident. The party was all about the 1920s style - as the famous Great Gatsby novel which is behind this Party like Gatsby concept. The concept is Berliner in origin. During a one night the guests have the pleasure to enjoy the 1920s glamour. Outstanding performance, champagne and not to mention the fabulous outfits of the guests. Totally recommended! Next Gatsby resident's location: Tampere, Finland. 10th February. Be there - there's no commercial connection between me and the organizers. I'm just a grateful customer.